Kun velkojia on monta, yksittäiset sopimukset kaatuvat
Yksittäiset maksusuunnitelmat kaatuvat toistensa päälle. Miksi velkojat kannattaa käsitellä samanaikaisesti ja samalla tiedolla.
Ensimmäinen arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
Yksi kassa, monta velkojaa, sama raha
Kun velkojia on useita, jokainen niistä toimii rationaalisesti: se pyrkii saamaan oman saatavansa ennen muita. Se on syy siihen, miksi erikseen neuvotellut maksusuunnitelmat kaatuvat toistensa päälle.
Sovit yhden velkojan kanssa aikataulun. Toinen velkoja, jonka kanssa ei ole sovittu, hakee saatavansa ulosottoon. Ulosotto vie kassasta juuri sen osan, jolla ensimmäistä suunnitelmaa piti hoitaa, ja se raukeaa.
Ratkaisu ei ole neuvotella kovempaa vaan neuvotella samanaikaisesti.
Neljä syytä käsitellä velkojat yhdessä
Velkojat vertaavat
Velkoja suostuu selvästi useammin, kun se näkee ettei joku toinen saa parempaa kohtelua. Sama tieto kaikille on siksi tehokkuuskysymys eikä kohteliaisuus.
Yksi laskelma kestää
Kun ohjelma perustuu yhteen laskelmaan siitä mitä toiminta tuottaa, se on tarkistettavissa. Erilliset lupaukset eivät ole, ja ne alkavat olla ristiriidassa keskenään.
Kukaan ei jää ulkopuolelle
Unohtunut velkoja on tavallisin yksittäinen syy sille että kokonaisuus kaatuu. Täydellinen velkalista tehdään ennen kuin mitään esitetään.
Vertailu vaihtoehtoon
Velkoja suostuu, jos se saa ohjelmalla enemmän kuin ilman sitä. Se vertailu on kirjoitettava auki, ja se on ainoa argumentti joka toimii.
Verovelka kulkee omaa reittiään
Verohallinnon maksujärjestely ei ole osa velkojaneuvottelua. Se haetaan erikseen OmaVerossa ja sillä on omat edellytyksensä, muun muassa se ettei veroja ole jo ulosotossa. Käytännössä verovelka hoidetaan rinnalla ja tavallisesti ensin, koska sen laiminlyönnillä on nopeimmat seuraukset ja koska ulosottoon siirtyminen sulkee järjestelyn.
Vakuudellinen velkoja neuvottelee eri asemasta
Velkoja jolla on vakuus tai lainvoimainen tuomio on turvatussa asemassa myös ilman järjestelyä, joten sen kannustin suostua on pienempi. Se ei tarkoita ettei sen kanssa voisi sopia, mutta ohjelma kannattaa rakentaa niin että se kestää myös ilman sen suostumusta. Vakuudet ja takaukset kartoitetaan siksi ennen kuin ohjelmaa esitetään kenellekään.
Milloin vapaaehtoinen reitti ei enää kanna
Jos yksikin keskeinen velkoja kieltäytyy eikä sen saatavaa voi hoitaa erikseen, vapaaehtoinen järjestely ei kanna, koska ketään ei voi pakottaa. Velkojien sitominen vastentahtoisesti on mahdollista vain lakisääteisessä yrityssaneerauksessa. Silloin arvioidaan onko menettely realistinen, ja se arvio kannattaa tehdä ennen kuin puoli vuotta kuluu neuvotteluihin jotka eivät voi onnistua.
Mistä kokonaisuus aloitetaan
Täydellisestä velkalistasta: velkoja, summa, eräpäivä, vaihe, vakuus, takaus. Sen jälkeen kiireelliset asiat, sitten laskelma siitä mitä toiminta kestää, ja vasta sitten ohjelma.
Jos jokin saatava on virheellinen, se selvitetään ensin, koska se muuttaa kaikkia lukuja.
Kun velkojia on monta, yksittäiset sopimukset kaatuvat, usein kysytyt kysymykset
Sitooko yhden velkojan kanssa sovittu muita?
Ei sido. Vapaaehtoinen järjestely sitoo vain siihen suostuneita, ja ulkopuolinen velkoja voi edetä perinnässä normaalisti.
Pitääkö kaikkien velkojien suostua?
Vapaaehtoisessa järjestelyssä käytännössä kaikkien keskeisten. Yksikin riittävän suuri kieltäytyjä kaataa ohjelman, ellei sen saatavaa voi hoitaa erikseen.
Kuuluuko verovelka mukaan?
Ei samaan neuvotteluun. Verohallinnolla on oma maksujärjestelynsä, joka haetaan erikseen OmaVerossa.
Voiko velkaa leikata?
Vain jos velkoja suostuu. Vapaaehtoisessa järjestelyssä mikään ei pakota velkojaa alentamaan saatavaansa.
Milloin kannattaa harkita lakisääteistä menettelyä?
Silloin kun toiminta on jatkamiskelpoista mutta velkakuorma ei ole hoidettavissa nykyisellä tuloksella, ja kun sopiminen ei kanna. Arvio kannattaa tehdä ennen kuin konkurssihakemus on vireillä.
Monta velkojaa ja yksi kassa?
Kerro kokonaistilanne, niin katsotaan se yhtenä kokonaisuutena.
