Maksuaika ja maksuehdot, mitä yritysten välillä saa sopia
Yritysten välillä yli 30 päivän maksuaika edellyttää nimenomaista sopimista. Käymme sopimuksen maksuehdot läpi ja kerromme mistä on realistista neuvotella.
Ensimmäinen arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
Maksuaika on sopimusasia, mutta ei täysin vapaa
Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa on laaja sopimusvapaus siitä, missä ajassa kauppahinta maksetaan. Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettu laki asettaa siihen kuitenkin rajat, ja rajat on kirjoitettu velkojan suojaksi.
Käytännön ydin on tämä: jos velallinen on elinkeinonharjoittaja, maksuaika saa ylittää 30 päivää vain jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Pidempi maksuaika on siis mahdollinen, mutta se pitää sopia, eikä sitä voi ottaa käyttöön yksipuolisesti eikä olettaa vakiintuneeksi tavaksi.
Tämä on tärkeä ero maksuvaikeudessa. Sopimusvaiheessa pidemmästä maksuajasta voi neuvotella etukäteen. Sopimuksen jälkeen kyse ei ole enää maksuehdosta vaan maksuviivästyksestä, ja siihen liittyy eri seuraamukset.
Ehto jolla velkojalta poistetaan viivästyskorko on tehoton
Maksuehtolain mukaan sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viivästyskorkoon, on tehoton, ja tehoton on myös ehto joka poikkeaa laista velkojan vahingoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei maksuaikaa voi hankkia sopimusehdolla joka poistaa viivästyksen hinnan. Lisäaikaa voi saada, ilmaista lisäaikaa ei.
Neljä asiaa jotka maksuehdoista kannattaa tietää
Nimenomaisesti sovittu
Yli 30 päivän maksuaika edellyttää nimenomaista sopimista. Se tarkoittaa kirjattua ehtoa, ei viittausta yleiseen käytäntöön tai aiempiin toimituksiin.
Hankintayksiköt erikseen
Kun velallisena on hankintayksikkö, maksuaikaa koskevat omat, tiukemmat säännöt. Julkisen sektorin sopimuksissa ehdot kannattaa tarkistaa erikseen.
Viivästyskorko on korkeampi
Kaupallisten sopimusten viivästyskorko on korkolain mukaan viitekorkoa kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi, eli korkeampi kuin kuluttajaveloissa. Viitekoron vahvistaa Suomen Pankki puolivuosittain.
Erissä maksaminen on sallittua
Laki ei estä sopimasta että maksu suoritetaan useassa erässä. Tämä on usein käyttökelpoisin tapa saada joustoa jo sopimusvaiheessa.
Esimerkki, kuvitteellinen tilanne
Tukkuliike ja jälleenmyyjä neuvottelevat vuosisopimusta. Jälleenmyyjän kassakierto on 45 päivää, joten 21 päivän maksuehto tuottaa jokaisessa kaudessa alijäämän. Ratkaisu ei ole myöhästellä vaan kirjata sopimukseen nimenomainen 45 päivän maksuaika tai porrastettu maksu. Sama jousto sovittuna maksaa nolla euroa, ja sopimatta se maksaa viivästyskorkoa ja perintäkuluja.
Näin vastapuoli tavallisesti vastaa, ja näin siihen vastataan
Toimittaja vastaa usein tarjoamalla lyhyempää maksuaikaa yhdistettynä käteisalennukseen, tai hyväksymällä pidemmän maksuajan vakuutta vastaan. Molemmat ovat neuvoteltavissa. Se mitä ei kannata hyväksyä on suullinen lupaus joustosta ilman sopimusmerkintää, koska riitatilanteessa sovellettavaksi tulee kirjattu ehto eikä puhelinkeskustelu.
Näin tämä tavallisesti menee pieleen
Maksuaikaa aletaan käyttää tosiasiallisesti ilman että siitä on sovittu, ja toimittaja hyväksyy sen hiljaisesti kunnes ei enää hyväksy. Silloin yritys on tottunut kassakiertoon jota sopimus ei tue, ja korjaus tulee kerralla, tavallisesti perintänä. Toinen toistuva virhe on olettaa että pitkään jatkunut käytäntö on muuttanut sopimusehtoa. Se ei muuta.
Kaksi eri tilannetta, jotka menevät usein sekaisin
Ennen sopimusta kyse on maksuehdosta, ja siitä neuvotellaan vapaasti laissa säädetyissä rajoissa. Sopimuksen jälkeen kyse on maksuviivästyksestä, ja siihen sovelletaan viivästysseuraamuksia riippumatta siitä kuinka hyvä syy myöhästymiselle on. Tämän rajan tunnistaminen ratkaisee sen, kummasta asiasta yritys tosiasiassa neuvottelee.
Mitä teemme puolestasi
Käymme läpi sopimuksen maksuehdot ja kerromme mikä niissä sitoo, mikä on tehotonta ja mistä on realistista neuvotella. Tämä on halvin vaihe koko sivustolla, koska sopimusvaiheen jousto ei maksa korkoa.
Jos maksuvaikeus on jo syntynyt, sopimusehtojen tarkastelu on silti hyödyllistä: se kertoo mitä vastapuoli voi vaatia ja mitä se ei voi.
Hinta riippuu sopimusten määrästä ja laajuudesta, ja se kerrotaan ennen työn aloittamista.
Maksuaika ja maksuehdot, mitä yritysten välillä saa sopia, usein kysytyt kysymykset
Kuinka pitkä maksuaika yritysten välillä saa olla?
Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain mukaan maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Pidempi maksuaika on siis mahdollinen, mutta se on kirjattava.
Voiko maksuajan pidentämisestä sopia jälkikäteen?
Voi, jos molemmat suostuvat. Jälkikäteen tehty sopimus on kuitenkin neuvottelutilanteessa heikompi, koska saatava on tällöin jo erääntymässä tai erääntynyt.
Onko sopimusehto pitkästä maksuajasta aina pätevä?
Ei automaattisesti. Ehto joka poikkeaa laista velkojan vahingoksi on tehoton, ja kohtuuton ehto voidaan sovitella. Käytännössä nimenomaisesti sovittu maksuaika kuitenkin sitoo.
Mikä on viivästyskorko yritysten välillä?
Korkolain mukaan kaupallisten sopimusten viivästyskorko on viitekorkoa kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi. Viitekoron vahvistaa Suomen Pankki puolivuosittain, ja voimassa oleva prosentti kannattaa tarkistaa Suomen Pankin sivuilta.
Voiko sopia ettei viivästyskorkoa peritä?
Ei voi. Sopimusehto jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viivästyskorkoon on maksuehtolain mukaan tehoton.
Koskeeko sama julkisen sektorin maksuja?
Ei samalla tavalla. Kun velallisena on hankintayksikkö, maksuaikaa koskevat omat ja tiukemmat säännöt, ja niissä lähtökohta on 30 päivää laissa määritellyistä ajankohdista laskettuna.
Sovi jousto ennen kuin tarvitset sitä
Sopimusvaiheen maksuehto ei maksa korkoa. Katsomme ehdot läpi maksutta.
