Maksuaikapyyntö velkojalle, ja miksi useimmat niistä hylätään
Maksuaikapyyntö on asiakirja joka jää olemaan, ja siinä sanottua käytetään myöhemmin. Laadimme sen niin että se toimii nyt eikä kääntyy sinua vastaan myöhemmin.
Ensimmäinen arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
Velkoja ei arvioi tilannettasi vaan omaa riskiään
Maksuaikapyyntö on lyhyt kirjallinen esitys siitä, että saatava maksetaan myöhemmin kuin sovittiin. Se on tavallisin ensimmäinen toimi maksuvaikeudessa, ja se on myös se toimi jossa tehdään eniten korjattavissa olevia virheitä.
Velkoja ei arvioi sitä, kuinka vaikea tilanne yrityksellä on. Se arvioi todennäköisyyttä saada rahansa. Pyyntö joka kertoo vaikeudesta on heikko, pyyntö joka kertoo aikataulusta ja sen perusteesta on vahva.
Pyyntö on myös asiakirja, joka jää olemaan. Siinä sanottua käytetään myöhemmin, jos asia etenee perintään tai oikeuteen, joten siihen ei kannata kirjoittaa mitään mitä ei voi pitää.
Älä kirjoita pyyntöön että yritys on maksukyvytön
Maksukyvyttömyyden myöntäminen kirjallisesti on tieto, jota velkoja voi käyttää. Se on yksi konkurssilaissa säädetyistä maksukyvyttömyysolettamista ja se voi myös laukaista sopimusten purkuehtoja. Oikea muotoilu kuvaa maksuvalmiuden ajoitusta ja aikataulua, ei yrityksen kykyä selvitä veloistaan yleensä.
Näin pyyntö rakennetaan
Ennen eräpäivää
Pyyntö ennen eräpäivää on neuvottelu, pyyntö sen jälkeen on vastaus perintään. Ero näkyy sekä ehdoissa että kuluissa.
Oikealle vastaanottajalle
Kun saatava on siirretty perintätoimistolle, alkuperäinen laskuttaja ei enää päätä siitä. Väärään osoitteeseen lähetetty pyyntö ei tule kirjatuksi mihinkään.
Konkreettinen sisältö
Summa, erät, päivät ja peruste sille mistä raha tulee. Ilman näitä pyyntö on vain ilmoitus siitä että maksu myöhästyy.
Sanamuoto harkittuna
Pyynnössä sanottua käytetään myöhemmin. Sanamuoto käydään läpi ennen lähettämistä, koska sitä ei saa jälkikäteen pois.
Esimerkki, kuvitteellinen tilanne
Ohjelmistoyritys huomaa viikkoa ennen eräpäivää, ettei kahden ison laskun maksu ehdi tilille ajoissa. Pyyntö lähetetään heti: nimetty saatava viitteineen, ehdotus kahdesta erästä, päivämäärät, ja yhden lauseen perustelu sille miksi raha on olemassa juuri niinä päivinä. Ei selityksiä toimialan tilanteesta, ei pyyntöä ymmärrykselle. Toimittaja saa asiakirjan jonka voi hyväksyä sellaisenaan.
Näin velkoja tavallisesti vastaa, ja näin siihen vastataan
Yleisin vastaus on vastaehdotus, jossa aikataulu on lyhyempi ja ensimmäinen erä suurempi. Se kannattaa käsitellä neuvotteluna eikä loukkauksena, koska vastaehdotus tarkoittaa että velkoja on valmis sopimaan. Toinen tavallinen vastaus on että asia on jo siirretty perintään, jolloin pyyntö on lähetettävä uudelleen sinne. Kolmas on hiljaisuus, joka ei ole hyväksyntä vaan tarkoittaa että alkuperäinen eräpäivä on voimassa.
Näin pyyntö tavallisesti epäonnistuu
Neljä toistuvaa virhettä: pyyntö lähetetään eräpäivän jälkeen, siinä ei ole päiviä eikä summia, se lähetetään väärälle taholle, tai siinä myönnetään maksukyvyttömyys. Viides on aiemman lupauksen rikkominen samalle velkojalle, mikä käytännössä lopettaa neuvottelun, koska velkojalla ei ole enää syytä uskoa aikataulua.
Kaksi eri tilannetta, jotka menevät usein sekaisin
Jos saatava on riidaton ja kyse on vain ajoituksesta, maksuaikapyyntö on oikea asiakirja. Jos saatavan peruste tai summa on mielestäsi virheellinen, oikea asiakirja on riitautus yksilöidyllä perusteella, ja maksuaikapyynnön lähettäminen samasta saatavasta heikentää riitautusta myöhemmin, koska lisäajan pyytäminen tulkitaan saatavan myöntämiseksi.
Mitä teemme puolestasi
Laadimme pyynnön, tarkistamme kenelle se kuuluu lähettää ja hoidamme neuvottelun. Käymme samalla läpi, onko saatava riidaton, koska pyyntö ja riitautus sulkevat toisensa pois.
Velkoja päättää itse suostumisestaan, eikä lopputulosta voi luvata. Kerromme etukäteen arviomme siitä, meneekö ehdotus läpi.
Hinta riippuu asian laajuudesta ja vaiheesta, ja se kerrotaan ennen työn aloittamista.
Maksuaikapyyntö velkojalle, ja miksi useimmat niistä hylätään, usein kysytyt kysymykset
Riittääkö puhelu vai pitääkö pyyntö tehdä kirjallisesti?
Puhelu kannattaa, mutta sovittu on vahvistettava kirjallisesti. Suullinen järjestely on myöhemmin näyttökysymys, ja siinä velkojan oma kirjaus painaa enemmän kuin muistikuva.
Mitä pyynnössä pitää lukea?
Saatava ja sen viite, ehdotettu aikataulu päivämäärineen ja euroineen, peruste sille mistä raha tulee, ja se mitä maksetaan heti. Ilman viimeistä kohtaa pyyntö on selvästi heikompi.
Kannattaako kertoa syy maksuvaikeudelle?
Lyhyesti ja konkreettisesti kyllä, jos syy on ajoitukseen liittyvä ja ohi menevä. Yleisluontoista kuvausta yrityksen taloudellisesta ahdingosta ei kannata kirjoittaa, koska sitä voidaan käyttää myöhemmin.
Pysäyttääkö pyyntö viivästyskoron tai perinnän?
Ei pysäytä. Pelkkä pyyntö ei muuta mitään ennen kuin velkoja on hyväksynyt sen. Korko juoksee ja perintä voi edetä normaalisti sillä välin.
Voiko pyynnön tehdä perintätoimistolle?
Voi, ja kun saatava on siirretty perintään, se on käytännössä ainoa toimiva osoite. Perintätoimistolla on toimeksiantajan valtuutus, ja se voi sopia maksuajasta annettujen valtuuksien rajoissa.
Mitä jos velkoja ei vastaa lainkaan?
Hiljaisuus ei ole hyväksyntä. Alkuperäinen eräpäivä on voimassa ja saatava siirtyy tavallisesti perintään. Silloin kannattaa maksaa se osa mikä pystytään ja jatkaa neuvottelua perinnän kanssa.
Ennen kuin lähetät pyynnön, katsotaan se yhdessä läpi
Sanamuotoa ei saa jälkikäteen pois. Ensimmäinen arvio on maksuton.
