Viivästyskorko yritysten välillä, ja mitä siitä voi sopia
Kaupallisten sopimusten viivästyskorko on korkolain mukaan viitekorkoa kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi. Tarkistamme laskelman ja neuvottelemme korosta osana järjestelyä.
Ensimmäinen arvio on maksuton eikä sido mihinkään.
Viivästyksen hinta on korkeampi yritysten välillä kuin kuluttajakaupassa
Korkolain mukaan viivästyskorko on kaupallisissa sopimuksissa viitekorkoa kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi. Yleinen viivästyskorko, jota sovelletaan muun muassa kuluttajaveloissa, on viitekorkoa seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi.
Viitekoron vahvistaa Suomen Pankki puolivuosittain, tammikuun ja heinäkuun alusta alkaviksi kausiksi. Emme julkaise tällä sivulla voimassa olevaa prosenttia, koska se vaihtuu kahdesti vuodessa ja vanhentunut luku on velalliselle harhaanjohtava. Voimassa oleva viitekorko tarkistetaan Suomen Pankin sivuilta.
Käytännön merkitys maksuvaikeudessa on tämä: lisäaika ei ole ilmaista, ja korko lasketaan alkuperäisestä eräpäivästä maksupäivään riippumatta siitä mitä välillä on neuvoteltu.
Viivästyskorosta luopumista koskeva ehto on tehoton
Maksuehtolain mukaan sopimusehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viivästyskorkoon, on tehoton. Tehoton on myös ehto, joka poikkeaa laista velkojan vahingoksi. Käytännössä maksuaikaa voi siis neuvotella, mutta viivästyksen hintaa ei voi sopimusehdolla poistaa. Yritysten välillä voidaan sen sijaan sopia korkeammastakin viivästyskorosta.
Neljä asiaa viivästyskorosta
Kahdeksan prosenttiyksikköä
Kaupallisten sopimusten viivästyskorko on korkolain mukaan viitekorkoa kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi. Sitä sovelletaan yritysten välisiin ja hankintayksiköiden maksuihin.
Viitekorko vaihtuu kahdesti vuodessa
Suomen Pankki vahvistaa viitekoron 1.1. ja 1.7. alkaviksi kausiksi. Jos viivästys ulottuu kahdelle kaudelle, korko lasketaan kummallekin jaksolle erikseen.
Lasketaan eräpäivästä
Korko juoksee eräpäivästä maksupäivään. Maksujärjestely ei sitä pysäytä, ellei siitä nimenomaisesti sovita, eikä maksuaikapyyntö pysäytä sitä lainkaan.
Sopimusehto voi olla korkeampi
Yritysten välillä voidaan sopia korkolakia korkeammasta viivästyskorosta. Kohtuuttoman korkeaa ehtoa voidaan kuitenkin sovitella.
Esimerkki, kuvitteellinen tilanne
Yhtiö neuvottelee kahden kuukauden lisäajan viiden tuhannen euron laskuun. Neuvottelu onnistuu, mutta korosta ei puhuta mitään. Kun lasku lopulta maksetaan, velkoja laskuttaa viivästyskoron alkuperäisestä eräpäivästä lähtien, koska siitä ei ollut sovittu toisin. Lopullinen kustannus on suurempi kuin yhtiö oletti, eikä sitä voi jälkikäteen kiistää.
Näin velkoja tavallisesti vastaa, ja näin siihen vastataan
Kun maksuajasta neuvotellaan, moni velkoja on valmis luopumaan osasta kertynyttä korkoa jos pääoma maksetaan nopeasti. Sitä ei kuitenkaan tarjota oma-aloitteisesti, vaan siitä on kysyttävä. Se kannattaa kysyä yhdessä konkreettisen suoritusehdotuksen kanssa, koska korosta luopuminen on velkojalle helpompaa silloin kun vastineeksi tulee nopeampi maksu.
Näin tämä tavallisesti maksaa turhaan
Korosta ei sovita järjestelyn yhteydessä, jolloin se juoksee koko ajan. Osasuoritukset kohdennetaan ensin korkoon ja kuluihin, jolloin pääoma ei pienene ja korkoa kertyy edelleen samasta summasta. Tai viivästyskorkoa maksetaan kaudelta jonka viitekorko oli matalampi, koska laskelmaa ei ole jaettu korkokausittain.
Kaksi eri tilannetta, jotka menevät usein sekaisin
Sopimusvaiheessa kyse on maksuehdosta ja siitä voi neuvotella vapaasti laissa säädetyissä rajoissa. Eräpäivän jälkeen kyse on viivästyksestä, ja silloin korko määräytyy lain tai sopimuksen mukaan riippumatta syystä. Tämän rajan siirtäminen jälkikäteen ei onnistu, mutta koron määrästä voi silti neuvotella osana järjestelyä.
Mitä teemme puolestasi
Tarkistamme miten viivästyskorko on laskettu, onko se laskettu oikeille kausille ja onko suoritukset kohdennettu oikein. Neuvottelemme järjestelyn yhteydessä myös koron ja kulujen käsittelystä, koska ne ovat neuvoteltavissa vaikka niistä harvoin kysytään.
Emme laske korkoa asiakkaan puolesta erillisenä palveluna. Korkolaskelma on osa saatavan tarkistusta, joka tehdään aina järjestelyn yhteydessä.
Hinta riippuu asian laajuudesta ja se kerrotaan ennen työn aloittamista.
Viivästyskorko yritysten välillä, ja mitä siitä voi sopia, usein kysytyt kysymykset
Mikä on viivästyskorko yritysten välillä?
Korkolain mukaan kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on viitekorkoa kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi. Viitekoron vahvistaa Suomen Pankki puolivuosittain.
Miksi tällä sivulla ei kerrota prosenttia?
Koska viitekorko vaihtuu kahdesti vuodessa, tammikuun ja heinäkuun alusta. Verkkosivulle kirjattu luku vanhenee, ja vanhentunut korkoprosentti johtaa harhaan. Voimassa oleva viitekorko tarkistetaan Suomen Pankin sivuilta.
Miten viivästyskorko lasketaan?
Maksamattomalle pääomalle eräpäivästä maksupäivään. Jos viivästys ulottuu kahdelle korkokaudelle, kummallekin jaksolle lasketaan erikseen sen kauden mukainen korko.
Voiko sopia ettei viivästyskorkoa peritä?
Ei voi. Maksuehtolain mukaan ehto, jonka mukaan velkojalla ei ole oikeutta viivästyskorkoon, on tehoton.
Voiko viivästyskorosta sopia toisin yritysten välillä?
Voi sopia korkeammasta korosta, ja korkolakia sovelletaan vain jos toisin ei ole sovittu. Kohtuuttoman korkea ehto voidaan kuitenkin sovitella.
Pysähtyykö korko maksujärjestelyn ajaksi?
Ei pysähdy ilman nimenomaista sopimista. Poikkeuksena yrityssaneeraus, jossa menettelyn alkaminen keskeyttää viivästyskoron kertymisen saneerausvelalle.
Kertyneet korot ja kulut suurempia kuin itse lasku?
Tarkistamme laskelman ja neuvottelemme niistä osana järjestelyä.
